Konfirmaatio

Rippikoulun jälkeen vietettävä konfirmaatio on nuorelle yksi elämän merkkipaaluista. Konfirmaatio on nuoren oma juhla. Omaan arkeen, itseen ja tulevaisuuteen liittyvät pohdinnat kytkeytyvät samaan armoon kuin kaste lapsuudessa. Nuoren ei tarvitse kulkea yksin, vaan Jumala haluaa vahvistaa häntä uskossa ja siunata uudessa elämänvaiheessa. Matka Jumalan lapsena voi jatkua hyvässä turvassa.

Niin kuin linnunpoika joka kurkkii pesästään meitäkin nyt tuuli kutsuu lentämään. Siivet saimme Jumalalta, siivet sydämeen. Lentää saamme valoon, lentää vapauteen. - Pekka Simojoki

Konfirmoitavan velvollisuudet ja oikeudet

Olet lämpimästi tervetullut rippikouluun, vaikket kuuluisi kirkkon tai sinua ei olisi kastettu. Konfirmaatioon osallistuminen edellyttää kuitenkin kirkon jäsenyyttä ja kastetta. Jos sinua ei ole kastettu, ota hyvissä ajoin yhteyttä rippikouluryhmäsi pappiin.

Konfirmaation jälkeen nuori saa käydä itsenäisesti ehtoollisella. Konfirmaatiota edellytetään myös kirkolliseen vihkimiseen tai kummina toimimiseen. Täysi-ikäinen rippikoulun käynyt saa äänioikeuden kirkollisissa vaaleissa ja voi asettua ehdokkaaksi seurakunnan luottamustoimiin. Myös kirkon virkaan haluavien pitää olla konfirmoituja kirkon jäseniä.

Konfirmaatio on osa ehtoollisjumalanpalvelusta eli messua. Konfirmaatiota vietetään joko sunnuntain messun yhteydessä tai omana erillisenä messunaan. Konfirmaatiomessu kestää yleensä 1-2 tuntia. Kirkot ovat konfirmaatiomessuissa usein hyvin täynnä, joten paikalla kannattaa olla ajoissa.

Konfirmaatio tapahtuu jumalanpalveluksessa

Rippikoululaisia

Rippijuhlia vietetään rippikoulun käyneen ja konfirmoidun nuoren kunniaksi. Nuorelle rippijuhlat ovat tärkeä aikuistumisjuhla.

Rippijuhlien järjestäminen