Varkauden seurakunnan historiaa

Varkauden seurakunta aloitti toimintansa 1.1.1932, kolme vuotta Varkauden kauppalan perustamisen jälkeen. Sitä ennen silloisten A. Ahlströmin tehtaiden ympärille muodostunut Ruukin tehdasyhdyskunta, jonka seurakunta aloitti toimintansa alkuvuodesta 1866, kuului Leppävirran seurakuntaan. Varkauden seurakuntaan kuului sen alkuvaiheessa noin 10 000 jäsentä.

Varkaudessa vuodesta 1920 saakka tehtaanseurakunnan saarnaajana työskennellyt Kustaa Sarsa tuli suurella ääntenenemmistöllä valituksi Varkauden ensimmäiseksi kirkkoherraksi joulukuussa 1932. Oulun tuomiokapituli vahvisti valinnan tammikuussa 1933. 

Varkauden hengellisen elämän keskuksena  toimi 1930-luvun alussa vanha kirkkorakennus. Väkiluvun kasvun ja seurakunnan työmuotojen monipuolistumisen myötä tila ei palvellut kauppalan hengellistä elämää parhaalla mahdollisella tavalla. Seurakunnan perustamislupaa myönnettäessä edellytettiinkin, että seurakunta rakentaa uuden kirkon viiden vuoden kuluessa. Kesällä 1935 julistettiin kirkon ja pappilan suunnittelukilpailu. Voittajaksi valittiin Martti Paalasen ehdotus, josta kilpailulautakunta lausui:

Se harvinaisen kauniilla tavalla yhdistää perinnäiset kirkonrakennustavat ja nykyaikaisen rakennuskonstruktion.

Mustavalkoinen kuva Varkauden pääkirkosta.

Varkauden uuden kirkon rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 1937 ja kirkko valmistui syksyllä 1939.

Kirkon alttariseinää koristi ensin suuri puuristi. Vuonna 1954 valmistui taiteilija Lennart Segerstrålen alttarifresko Tulkoon sinun valtakuntasi. Alttarifreskolla on kokoa yli 240 m2, ja se on tiettävästi Pohjoismaiden suurin kirkkofresko.

Seurakunnan alkutaipaleella oman värinsä elämään toivat karjalainen siirtoväki. Luovutetulle alueellä jääneen Äyräpää seurakunnan edustajat luovuttivatkin Varkauden seurakunnalle arvokkaan ehtoolliskaluston ja kirkkotekstiilinsä juhlallisessa seremoniassa vuoden 1949 viimeisenä päivänä. Lahjoitetut ehtoollisvälineet ovat yhä käytössä Varkauden pääkirkossa. Kirkkotektiilit sen sijaan ovat jo hauraat ja niitä voi ihailla kirkon eteisaulassa.

Mustavalkoinen kuva, jossa miehet luovuttavat ehtoolliskaluston.

Kirkkoherra Kustaa Sarsa, kirkkohallintokunnan puheenjohtaja Arvid Lemström ja monipuolisesti seurakunnan toiminnassa mukana ollut Abraham Hilander ottavat vastaan Äyräpään seurakunnan lahjoituksen.

1950-luvulla uusien työmuotojen syntymisen myötä seurakuntaan rakennettiin useita toimitiloja: Luttilan siunauskappeli (1953), Könönpellon seurakuntatalo (1954) ja Puurtilan seurakuntakoti (1957). Kuoppakankaan työkeskus valmistui 1965. Toimitiloissa erilaiset lasten, perheiden sekä nuorten kerhot sekä eläkeläisten piirit pystyivät kokoontumaan eri puolilla kaupunkia. 1970-luvulla Käpykankaan asutusalueen valmistuessa myös sinne avattiin oma toimipiste seurakunnalle erilaisten piirien käyttöön. 

Alkujaan Varkauden seurakunta oli kaksikielinen. Kokonaan ruotsinkielisiä tilaisuuksia järjestettiin mm. jouluaattona. Ruotsin kielen käyttö kuitenkin väheni vuosien saatossa, ja vuonna 1999 tehtiin päätös siitä, että seurakunnan virallinen kieli on suomi. Varkauden seurakunta kuuluu Rautalammin rovastikuntaan ja Kuopion hiippakuntaan.     

Rakennuslautakunnan jäsenet Oskar Valio ja Emil Laitinen kaatamassa ensimmäistä puuta kirkon rakennustöiden alkamisen merkiksi kesäkuussa 1937.

Varkauden uusi kirkko oli täynnä seurakuntalaisia pyhäinpäivänä 5.11.1939.
Varkauden uusi kirkko oli täynnä seurakuntalaisia pyhäinpäivänä 5.11.1939.

Kangaslammin kappeliseurakunnan historiaa lyhyesti

Kangaslammin kirkko

Kangaslammin uusikirkko on saanut leikillisen lempinimen - Meidän Herramme liukumäki.


Kangaslammin rukoushuonekunta perustettiin 1862, muutettiin kappeliksi 1869 ja itsenäistyi Rantasalmen seurakunnasta omaksi seurakunnakseen 1894. Kylän maamerkkinä toiminut vuonna 1896 valmistunut puukirkko paloi 1972. 

Uuden kirkon rakennustoimikuntaan kuuluivat kirkkoherra Pentti Hakala, Sakari Maunula, Marita Hakala, kunnanrakennusmestari Pentti Nykänen, Tauno Räsänen ja Martti Mäki-Putola. Kirkkoneuvos Ahti Auranen oli rakentamisessa suurena tukena niin henkisesti kuin rahallisestikin. Uusi moderni kirkko valmistui 1973 arkkitehti Kaj Michelin piirrustusten mukaan ja sen vihki käyttön silloinen Kuopion hiippakunnan piispa Olavi Kares. 

Vuoden 2005 alussa Kangaslammin kunta liitettiin Varkauden kaupunkiin, ja liitoksen myötä Kangaslammin seurakunnasta tuli Kangaslammin kappeliseurakunta osaksi Varkauden seurakuntaa.

Ota yhteyttä

Kirkkoherra
Seurakuntavirasto, Ahlströminkatu 19
78250 Varkaus