Uutisia

Uutislistaukseen

Petra Mykrä vihittiin diakoniksi Kuopion tuomiokirkossa

Nainen hymyilee valkoinen alba ja stola yllään.
Ennen vihkimyksen saamista Petra kokeili albaa ja stolaa
suntion avustuksella kotikirkossa Varkaudessa
.
Kuva: Susanna Keinänen.

Diakoniatyöntekijä Petra Mykrä vihittiin diakonian virkaan Kuopion tuomiokirkossa sunnuntaina 27.3.2022. Petra aloitti diakoniatyöntekijänä Varkauden seurakunnassa 1.9.2021.

– Kun saa tämän ikäisenä vielä viran itselleen, siinä on myös vähän johdatuksen makua. Vihkimyspäivä jää mieleeni kauniina, arvokkaana ja rakkauden täyteisenä.

Edellisessä elämässä Petra oli autokoulunopettaja. Kun ne työt loppuivat, uusi suunta löytyi nopeasti. Petra etsi koulutuksia ja löysi sosionomi (AMK), diakoni –tutkintoon johtavat opinnot Diakonia-ammattikorkeakoulusta Pieksämäeltä.

– Valmistuin 44-vuotiaana täysin uuteen ammattiin. Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä uusia suunnitelmia, vaihtaa alaa ja löytää jotakin itselleen sopivampaa. Olen kiitollinen seurakunnalle luottamuksesta, jota olen saanut työtä tehdessäni.

Petra ehti tehdä pari vuotta erilaisia sosiaalialan töitä ennen kuin tuli valituksi diakoniatyöntekijäksi. Kaikesta, aivan kaikesta, elämässä on ollut hyötyä uudessa työssä, verkostosuhteilla, oman elämän haasteilla ja aiemmalla työkokemuksella.

– Erityisesti asiakaspalvelutyö on opettanut ihmisten arvostusta ja ihmisten kohtaamista.

Petra toivoo, että ihmiset uskaltaisivat suhtautua elämään seikkailuna ja mahdollisuutena oppia uutta.

Ilmaista tukea sinne, missä tarve on suurin

Diakoniatyö näyttäytyy joskus vieraana ja vaikeasti hahmotettavana. Kuitenkin jo vuodesta 1943 jokaisessa Suomen seurakunnassa on työskennellyt kirkkolain edellyttämällä tavalla diakoni tai diakonissa. Diakonit ovat taustakoulutukseltaan sosiaalialan koulutuksen saaneita, diakonissat sairaanhoitajia. Oli aika, jolloin kaikki kirkon diakoniatyöntekijät olivat diakonissoja, naisia, joilla oli vastuullaan sairaanhoidollisia tehtäviä. Tällainen työ seurakunnissa päättyi kuitenkin vuonna 1972, jolloin Suomessa säädettiin kansanterveyslaki ja kotisairaanhoito siirtyi kuntien hoidettavaksi.

Perinteisesti diakoniatyöntekijät ovat tehneet kerho- ja leirityötä sekä tavanneet ihmisiä eri ihmisryhmistä kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutujia, kehitysvammaisia, vanhuksia, yksinhuoltajia ja huonossa maineessa olleita naisia. Diakoniatyöntekijät myös järjestävät sururyhmiä läheisensä menettäneille.

Koko ajan tärkeämpi osa diakoniatyötä on työskentely yhteistyössä järjestöjen, kuntien sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa. Perinteisen kotikäyntityön rinnalle on tullut niin sanottu etsivä diakoniatyö. Etsivä työ tarkoittaa sitä, että työntekijät pyrkivät löytämään niitä ihmisiä, jotka tarvitsisivat apua, mutta joita mikään auttamistaho ei ole vielä tavoittanut.

Piispa pukee Petralle stolan.
Piispa Jari Jolkkonen asettelee stolan Petran hartioille. Stola on hengellisen
viran merkki evankelisluterilaisessa kirkkossa. Se on vertauskuva sille, kun
ihminen alistuu Kristuksen ohjattavaksi. Diakonit pukevat stolan vasemman
olkapään yli, papit niskan takaa molemmille hartioille.
Kuva: Pia Paananen.

Noin seitsemän kuukauden kokemuksella Petra tietää, että diakoniatyön vahvuus on juuri sen laaja-alaisuudessa ja väljässä määrittelyssä. Hän on päässyt jo järjestämään leiripäiviä, elintarvikejakelua, ikäihmisten palvelupäivän, tarjonnut keskusteluapua, tehnyt kotikäyntejä, myöntänyt taloudellista tukea ja laatinut hakemuksen Kirkon Diakoniarahastoon asiakasta varten. Parasta on ollut mahdollisuus antaa ihmisille aikaa ilmaiseksi.

– On ihanaa pystyä sanomaan ihmisille, että tämä ei maksa mitään.

Kirkon oppien tulisi näkyä siinä, mitä teemme

Piispa Jari Jolkkonen haastattelee kaikki Kuopion hiippakuntaan diakonian viran vihkimystä hakeneet. Petra muistaa, että haastattelussa puhuttiin paljon diakonin omasta hengellisestä elämästä ja sen hoitamisesta.

Piispan toimittamassa diakoniavihkimyksessä tulevilta diakoniaviranhaltijoilta kysytään tahtovatko he elää esimerkillisesti, palvella saamillaan armolahjoilla ihmisiä Jumalan kunniaksi, pysyä lujina uskossaan ja hoitaa diakonin virkaa Jumalan sanan ja kirkon tunnustuksen mukaisesti.

Suomalaisista vain 25 prosenttia sanoo uskovansa Jumalaan ja 18 prosenttia sanoo uskovansa kyllä Jumalaan, mutta eri tavalla kuin kirkko opettaa. Toki kirkon työntekijän voi olettaakin uskovan kirkon oppien mukaisesti, mutta mitä kirkon opit tarkoittavat. Petra lähestyy kysymystä diakonian näkökulmasta. 

– Kristinuskossa ja kirkon tunnustuksen mukaisessa uskossa on kysymys lähimmäisen rakkaudesta. Tärkeintä on, miten kohtelemme lähimmäisiämme eli toisia ihmisiä. Kirkon oppien tulisi löytyä teoista, joita teemme.

Diakonit käyttävät vihreää pantapaitaa

Vihkimyksen jälkeen Petralla on oikeus käyttää diakonin viran tunnusmerkkejä: vihreää virkapaitaa, diakonin rintamerkkiä sekä diakoniariipusta. Diakonissoilla on lisäksi mahdollisuus pukeutua diakonissan mekkomalliseen juhlapukuun. Heillä on myös oma diakonissan rintamerkki.

Diakoniariipus on suunniteltu vuonna 1995. Siinä yhdistyvät tutut kristilliset symbolit risti, sydän ja ankkuri. Riipuksen pohjana on käytetty neljästä valkoisesta sydämestä muodostuvaa diakonissan merkkiä.

Kaksi diakonia ja piispa.
Silja Seppänen, Jari Jolkkonen ja Petra Mykrä vihkimyksen jälkeen.
Kuva: Pia Paananen.


– Diakoniariipuksen sydämet ovat avoimia, jotta sydämen läpi näkyy ihminen. Ihminen näkyy sydämen läpi molempiin suuntiin katsoessa – sekä diakoniatyöntekijä että ihminen, joka kohdataan, Diakoniatyöntekijöiden liiton sivuilla kerrotaan.

– Kiitollisuudella ja ylpeydellä, mutta myös nöyränä kannan diakonian viran tunnusmerkkejä. Ihmisläheinen työ on minulle ainoa oikea. Auttamistyössä saa myös itse iloa siitä, kun asiakkaan asiat menevät eteenpäin.

 

#diakoniatyö #diakoni #diakonia150vuotta #diakonianjuhlavuosi #varkaudenseurakunta #petramykrä #jarijolkkonen

 

Vuosi 2022 on diakonian juhlavuosi. On kulunut 150 vuotta ensimäisestä suomalaisesta diakonissavihkimyksestä.
Syyskuun 1. päivänä 1872 vihittiin Mathilda Hoffmann eli sisar Matilda diakonissaksi Pietari-Paavalin kirkossa Viipurissa.
Sisar Matilda teki elämäntyönsä Viipurin diakonissalaitoksen palveluksessa.
Seuraavana vuonna 1.11.1873 Helsingin diakonissalaitoksella vihittiin diakonissaksi Emma Wichman.

Lähteet:
Diakoniatyöntekijöiden Liitto
Kirkon tutkimus ja koulutus - Uskonto arjessa ja juhlassa
 

Teksti: Tiia Klemettilä

2022-03-28 11:05:00.0