Uutisia

Uutislistaukseen

Lapsivaikutusten arviointia tehdään koko ajan enemmän

Kaksi hymyilevää naista.
Lapsiasiahenkilöt ovat YK:n lasten oikeuksien sopimuksen asiantuntijoita seurakunnassa. He seuraavat oman työnsä ohella, miten seurakunnan päätöksenteko vaikuttaa lasten ja nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja ovat kiinnostuneita lasten ja nuorten mielipiteistä. – Meille saa tulla juttelemaan, Minna Pöllänen ja Kaisa Mäntymaa kutsuvat. Kuvasta puuttuu Urpo Häkkinen.

 

– Tämä on toimintaa, jonka pitää tulla arkipäiväiseksi kaikessa mitä teemme, Varkauden seurakunnan lapsiasiahenkilö, nuorisotyönohjaaja Urpo Häkkinen kertoo.

Lapsivaikutusten arviointia on tehty seurakunnassa vuodesta 2015 lähtien. Tuolloin kirkkohallitus päätti lisätä kirkkojärjestykseen säännöksen, jonka mukaan jokaisen seurakunnan päätöksenteossa on tehtävä lapsivaikutusten arviointia (LAVA). Koska alle 16-vuotiaiden mahdollisuudet vaikuttaa seurakunnassa eivät toteudu äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden kautta, tarvitaan sen varmistamiseksi muita tapoja. Lapsilla tarkoitetaan kaikkia alle 18-vuotiaita.

Lapsivaikutusten arvioinnin taustalla on YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja kirkon oma itseymmärrys. Lapsivaikutusten arviointi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa – ohjeistuksen mukaan jokainen viranomainen voi itse päättää, millä tavalla LAVA organisoidaan.

– Tällä hetkellä toteutamme lähinnä ohjeistuksessa annettua tehtävää tarkastaa kirkkovaltuuston ja -neuvoston pöytäkirjoista sellaiset asiat, jotka vaikuttavat lapsiin ja nuoriin. Mutta LAVA on asia, joka kehittyy koko ajan paremmaksi, Urpo uskoo.

Seurakunnan palveluja perheille kaivataan enemmän

Varkauden seurakunnassa lapsiasiahenkilöitä on kolme, joista kaksi on luottamushenkilöä: varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Minna Pöllänen ja yksilövalmentaja, perhetyöntekijä Kaisa Mäntymaa. He kokevat luottamustehtävänsä tärkeänä ja täynnä mahdollisuuksia.

– Jos minä olisin joutunut kirkkovaltuutettuna vaikkapa hautainhoitorahastoon, en tiedä olisinko jaksanut kiinnostua siitä, Minna tunnustaa. Hänen sydämensä sykkii erityisesti kouluikäisten ja sitä nuorempien lasten asioille.

– Olisin itse kaivannut monta kertaa lapsiasiahenkilöä, jolta olisin voinut kysyä lasteni oikeuksista tai palveluista. Tätä tehtävää on siksi erityisen mukavaa olla kehittämässä.

Kaisa taas tuntee työnsä kautta nuorten maailman sekä perhe-elämän haastavimman puolen. Hän innostuu kiittelemään seurakunnan kanttoreita ja papistoa, jotka ovat avoimesti ottaneet nuoret mukaan seurakunnan bänditoimintaan. 

– Musiikkityö tekee tässä hirveän hyvää kasvatustyötä. Tiedän monia nuoria, joille musiikki on korvaamaton ilmaisukanava ja parasta tukea kasvulle kohti aikuisuutta.

Kaisa ja Minna näkevät seurakunnalla olevan paljon mahdollisuuksia tarjota lapsille ja perheille tukea, joka linkittyisi suoraan perheiden arkeen, sillä kaikki vanhemmat tarvitsevat arjessaan tukea. Joskus se on lastenhoitoapua, joskus keskustelua vertaisten tai ammattilaisten kanssa. Kotiin annettava lastenhoitoapu ja lapsiparkki ovatkin heidän mielestään hyvää kehitystä seurakunnan palveluvalikossa.

– Kaipaan sitä, että seurakunnassa yhä enemmän tuettaisiin vanhemmuutta. Vanhemmat ovat yhä enemmän väsyneitä, ja hämmentyneitä esimerkiksi sosiaalisen median edessä. Maailma muuttuu niin hurjaa vauhtia, että aikuiset eivät tahdo pysyä omien teiniensä mukana, Kaisa sanoo.

Maailma muuttuu aktiivisten seurakuntalaisten kautta

Lapsiasiahenkilöt pursuavat erilaisia ideoita, joilla seurakunta voisi tukea varkautelaisten vanhempien vanhemmuutta.

–  Meille saa antaa palautetta seurakunnan toiminnasta. Kuulemme myös mielellämme, mitä lapsiperheiden näkökulmasta seurakunnasta nyt puuttuu, Kaisa ja Minna sanovat yhteen ääneen.

He kannustavat erityisesti nuoria ja lasten ja nuorten asioista kiinnostuneita varkautelaisia asettumaan innokkaasti ehdolle tulevissa seurakuntavaaleissa.

– Maailma muuttuu, siksi myös seurakunnan on muututtava. Mutta seurakunta muuttuu vain aktiivisten 
seurakuntalaisten kautta. Siksi on tärkeää olla mukana.

 

Juttu on julkaistu alunperin Kotiviestissä 4 / 2022.

Teksti ja kuva: Tiia Klemettilä.

2022-07-14 07:30:00.0