Uutisia

Uutislistaukseen

Ristisaatto lähdössä Kuoppakankaan seurakuntakeskuksen pihassa. Ristiä kantamassa seurakuntapastori Laura Tanskanen luterilaisesta seurakunnasta.

Ekumeeninen rukousviikko auttaa ylläpitämään yhteyttä kirkkokuntien välillä

20.1.2020 14.38

Varkaudessa ekumeenisia ristisaattoja on järjestetty pitkään. Kappalainen Kari Iivarinen muistelee osallistuneensa siihen jo 1980-luvulla, kun Reino Eskelinen oli Varkauden seurakunnassa kirkkoherrana. Aluksi mukana olivat vain ortodoksi- ja evankelisluterilainen kirkko ja ristisaaton reitti kulki vuorovuosin pääkirkolta ortodoksikirkolle ja toisin päin.

Nyt jo noin kymmenen vuoden ajan mukana ovat olleet myös adventtikirkko sekä helluntai- ja vapaaseurakunnat. Samalla ristisaaton reitti on muuttunut käveltäväksi Kuoppakankaan, Taulumäen ja Pirtinniemen alueilla, kun vapaiden suuntien seurakunnat sijaitsevat Taulumäellä.

Ristisaatto on kristillisen
kirkon toimintamuoto, jossa
kirkon sanoma
kirjaimellisesti
viedään maailmaan.

Kristityt toistensa rinnallakulkijoina

Seurakuntapastori (vt.) Laura Tanskanen lähetti saaton matkaan ystävyyden ikonin herättämin ajatuksin. Ikonissa on kuvattuna Kristus ja pyhä Menas. Kristuksen käsi on Menaksen olkapäällä ja he seisovat käsivarren mitan päässä toisistaan.

– Ikoni on kaunis kuva ystävyydestä, yhdenvertaisuudesta ja keskinäisestä luottamuksesta. Minusta tämä ikoni voisi kuvata myös tätä meidän matkaamme tänään. Me tarvitsemme elämässämme rinnallakulkijoita. Ihmisiä, jotka astuvat rinnalle, laittavat kätensä olkapäällemme. Tietyissä elämäntilanteissa toisen ihmisen rakastava läsnäolo ja tuki on välttämätöntä. Saamme luottaa siihen, että myös Kristus kulkee kanssamme.

Eteisessä ennen matkaan lähtöä vapaaseurakunnan pastori Veikko Tarvonen totesi ekumeenisen ristisaaton sopivan kristittyjen ykseyden rukousviikolle oikein hyvin.

– On tärkeätä, että ollaan seurakuntina yhdessä näkyvissä.

Rukousta vainottujen kristittyjen puolesta

Adventtikirkolle ei ole Kuoppakankaankadulta kovin pitkä matka. Ristiä kannettiin Linjurinkatua pitkin. Saaton aikana saattue pysähtyy lyhyisiin hartaushetkiin osallistuvien seurakuntien tiloissa.

Saatue menossa sisään adventtikirkon ovista.

Veli Keronen pitää ovea auki ristisaattoon osallistuville.

Adventtiseurakunnan huoltaja ja vanhin Veli Keronen kertoi kolme seikkaa, jotka häntä rukousviikon teematekstinä olevassa Apostolin tekojen tekstissä oli puhutellut: ystävällinen kohtelu, ihmisten tarpeiden täyttäminen ja kaikkien mukaan kutsuminen.

– Ystävällinen kohtelu hoitaa ja siunaa sitä, joka saa sitä kokea. Mikä ihana ja siunattu tehtävä kristityille on annettu, olla Jumalan työtovereina.

Seuraava välimatka on kuljettavan matkan lyhin. Adventtikirkko ja helluntaiseurakunta ovat rajanaapureita. Helluntaiseurakunnassa ristisaaton otti vastaan pastori Ari Kauhanen. Seurakuntasalissa oli juuri päättymässä video, jossa uskonsa tähden vainotut kristityt kertovat tarinaansa.

Helluntaiseurakunnan pastori pitelemässä ristisaaton ristiä. Taustalla erottuvat Liekkilaulun kertosäkeistön sanat.

Ari Kauhanen.

– Haluamme muistuttaa ristisaattoväkeä siitä todellisuudesta, että kristittyjä todella vainotaan maailmassa tänä päivänä. Saamme olla kiitollisia, että saamme elää vapaassa maassa.

Pastori Samuel Autio johdatti paikalle kokoontuneet rukoukseen uskonsa tähden vangittuina olevien puolesta. Hetken päätteeksi laulettiin Pekka Simojoen ja Anna-Mari Kaskisen Liekkilaulu.

Ristisaatto on kuin hurskas mielenosoitus

Matka jatkui keskustan halki kohti vapaaseurakunnan tiloja Laivalinnankadulla. Ohikulkijat eivät jääneet ihmettelemään saattoa sen pidempään. Joku lenkkeilijä pohti, mikähän tapahtuma nyt on menossa.

Ristisaatto on kristillisen kirkon toimintamuoto, jossa kirkon sanoma kirjaimellisesti viedään maailmaan, kirkosta ulos kaduille. Ortodoksisessa kirkossa ristisaatto on edelleen elävä perinne. Tunnetuin tapahtuma lienee pääsiäisyönä tapahtuva kirkon kiertäminen ristisaatossa. Ristisaatto on myös rukouskulkue tai kuten ortodoksikirkon Ristisaatto 2020 teemavuoden internetsivuilla sanotaan: ”Ristisaatto on hurskas mielenosoitus”.

Perinteisesti ristisaaton keulassa kannetaan ristiä, lyhtyä ja ikonia. Ristisaatossa yleensä myös lauletaan kuoron johdolla. Tänä vuonna varkautelaista ekumeenista ristisaattoa johdatti pelkkä puinen risti. Laulaminen jäi osallistujien oman halun varaan. Saattueen keskellä matkanneet evankelisluterilaisen seurakunnan vapaaehtoiset pyhäkouluopettajat veisasivat Pekka Simojoen Riihikirkkohymniä.

Kauppakadulla ristin kanssa.

Veikko Tarvonen johdatti saattueen kohti vapaaseurakuntaa.

Vapaaseurakunnan valkeat seinät oli valaistu sinisellä valolla. Seinälle ripustetussa lakanassa luki teksti Olet arvokas. Pastori Veikko Tarvonen nosti puheenvuorossaan esille Apostolien tekojen jakeiden ajankohtaisuuden viittaamalla viime vuonna Välimereen hukkuneisiin tuhansiin pakolaisiin.

– Ykseyden viikon teemaan liittyy vastaanottaminen. Kuinka kohtelemme niitä, jotka luoksemme tulevat. On hyvä muistaa, että Jumala rakasta jokaista. Myös heitä, joita me emme haluaisi viereemme. Toivon, että voisimme kristittyinä kohdata toiset ihmiset niin, että heille jäisi sellainen olo, että siellä minua kohdeltiin ystävällisesti.

Tärkeintä on rukous kaikkien ihmisten puolesta

Taipaleentien liikennevaloissa.

Jos ristisaaton vauhti olikin välillä kasvattanut välimatkaa keulan ja jonossa viimeisenä matkaa tekevien välillä, ortodoksikirkolle saavuttiin yhtä aikaa. Kiitos Taipaleentien liikennevalojen, jotka katkaisivat hetkeksi saattueen kahtia.

Ortodoksikirkkoon kokoonnuttiin lyhyeen rukoushetkeen. Rukoushetken päätteeksi hetken toimittanut pastori Mikko Mentu lausui muutaman sanan.

– Meidän tulisi muistaa, kun me rukoilemme omissa kirkoissamme omien tapojemme ja kulttuuriemme mukaan, ettemme rukoilisi pelkästään itsemme puolesta vaan toinen toistemme ja koko maailman puolesta. Myös kaikkien ei-kristittyjen puolesta, mihin ehkä tämä rukousviikon teemakin liittyy.

Ortodoksikirkon koristeellinen alttari.

Mikko Mentu.

– Se rukous, jota kannamme kolminaisen pyhän Jumalan puoleen, se on sitä samaa Kristuksen seuraamista meillä kaikilla. Ja siinä on nyt sellainen tärkeä yhteyden piste, jota meidän on hyvä viritellä omassa kirkollisessa elämässämme, ja johon myös tämä rukousviikko meille antaa avuja. Se, että me tutustumme toinen toisiimme, se, että me opimme kohtaamaan toisemme, niin se on ehkä sellainen kaikista tärkein asia tässä rukousviikossa.

Ristisaatto merkitsee myös suvaitsevaisuutta

Pariskunta.

Iltatee- ja kahvihetkeen ortodoksikirkossa osallistui reilut kolmekymmentä henkeä. Kahvijonossa Maija-Liisa ja Jorma Vepsä (kuvassa yllä) kertoivat ristisaattoon osallistumisen olevan heille mieluinen perinne jo kolmenkymmenen vuoden ajalta.

– Ristisaattoon osallistuminen merkitsee yhteenkuuluvuutta ja suvaitsevaisuutta toisia kirkkokuntia kohtaan Maija-Liisa kertoo.

Tänä vuonna rippikoulun käyvät partiolaiset Ninni Stranden ja Anni-Kristiina Tirkkonen osallistuivat saattoon Soisalon Samoilijoiden puvuissa. Anni-Kristiina oli kantanut ristiä ja Ninni kerännyt kolehtia aamun messussa Leppävirran kirkossa. Kaksi merkintää riparipassiin yhden päivän aikana on hyvä suoritus.

Naiset sinisissä partiolaisasuissaan.

Mirka, Ninni ja Anni-Kristiina.

Tytöille osallistumisen mahdollistanut Mirka Stranden on luterilaisen kirkon jäsen. Hän on kasvanut ekumeenisessa perheessä, mutta tuli lapsena käyneeksi pääasiassa vain luterilaisen kirkon tilaisuuksissa. Siksi hän mietti pitkään, ennen kuin uskalsi astua ortodoksikirkon ovesta sisään. Nykyisin hän laulaa ortodoksisessa kirkkokuorossa ja on iloinen, että uskalsi.

Ristisaaton aikana eri seurakuntiin tehdyt vierailut ovat lyhyitä ja kuvaavat seurakuntien toimintaa ja luonnetta vain pinnallisesti. Kuitenkin ne voivat olla hyödyllisiä ja tärkeitä hetkiä, kun porukan mukana ilman paineita saa mennä tutustumaan toisten tiloihin. Mirkalle tämän vuoden ristisaatto oli kuudes.

– Ehkä ihmiset uskaltavat mennä tämän jälkeen tutustumaan muihin seurakuntiin uudestaankin, Mirka pohtii.

 

Teksti ja kuvat: Tiia Klemettilä

Sunnuntaina 19. tammikuuta reitti kulki Kuoppakankaan seurakuntakeskukselta ortodoksikirkolle. Ensi vuonna saatto lähtee liikkeelle ortodoksikirkolta.