Parhaan yhteyden ihmisiin saa, kun heidän kanssaan puhuu samaa kieltä.
Korpit ehtivät opiskella oromoa Addis Abebassa noin viisi kuukautta ennen
kuin heidät evakuoitiin koronan ja sen heijastevaikutusten tieltä Suomeen.
Kieliopinnot ovat jatkuneet WhatsApp-puheluiden välityksellä Suomesta käsin.

Koronapandemia tavoitti Afrikan mantereen hieman muuta maailmaa myöhemmin.
Etiopian sosiaaliturvajärjestelmä ei vastaa pohjoismaista tasoa. Monien yhtäaikaisten
työpaikkojen menettämiset voivat lisätä ryöstelyä ja poliittista levottomuutta.
Maassa ei myöskään ole riittävästi karanteenikeskuksia ja se lisää taudin leviämisriskiä.

Korpit ovat Lähetysyhdistys Kylväjän työntekijöitä. Kylväjä työskentelee Norjan luterilaisen
lähetysliiton (NLM) kumppanina Norjan valtion rahoittamissa kehitysyhteistyökohteissa
Mekane Yesus –kirkon työyhteydessä. Kirkko on maailman suurin luterilainen kirkko.

– Me tulemme koordinoimaan toimintoja, vastaamaan projektien raportoinnista
Norjaan päin ja auttamaan siellä missä voimme. Paikalliset vastaavat työn käytännön
toteutuksesta.

Kulttuurishokki on vielä edessä

Alle puolessa vuodessa ehtii jo saada tuntuman kulttuurien välisistä eroista.
Suomalaiseen asiakeskeiseen työskentelytapaan tottuneille afrikkalainen kulttuuri
on näyttäytynyt ihmisiin keskittyvänä. Ihmisten kuulumiset kysellään pitkän kaavan
mukaan ennen työhön ryhtymistä. Vaikeista asioista halutaan kuitenkin vaieta.

– Ja jos ongelmista puhutaan, käytetään mielellään kiertoilmaisuja.

Perheelle selvisi myös, että kodinhoitajat saattavat vain jättää tulematta ilmoittamatta
siitä isäntäväelle missään vaiheessa.

– Kodinhoitaja on siellä ulkomaalaiselle välttämätön opas ruoanhankinnassa ja -laitossa.
Raaka-aineet ostetaan kojuista ja ne pitää osata käsitellä oikein ennen nauttimista.
Veden tulokin saattaa katketa kesken päivän. Näiden asioiden kanssa on melko avuton,
ellei ole ketään auttamassa.

Varsinaista kulttuurishokkia perhe ei ole vielä kokenut.

– Se on luultavasti edessä, kun muutamme maaseudulle. Olemme asuneet Etiopiassa
vasta vähän aikaa ja senkin ajan modernissa ja kansainvälisessä pääkaupungissa.

Koronatilanne määrittelee paluun ajankohdan

Mikäli koronatilanne antaa myöten, perhe pääsee palaamaan Etiopiaan syksyllä. Tällä
hetkellä korona on saavuttanut maan itä-alueet, jonne perhe aikoo myöhemmin suunnata.

Kylväjän työntekijät evakuoitiin Suomeen heti pandemian alkuvaiheessa. Suurin osa NLM:n
työntekijöistä kuitenkin jäi Etiopiaan, sillä he työskentelevät tehtävissä, joita ei voi suorittaa etänä.

– Ulkomaiset järjestöt ja työntekijät otetaan pääsääntöisesti hyvin vastaan Etiopiassa.
Paikallisten välistä yhteistyötä saattavat vaikeuttaa heimoristiriidat. Ja koska Etiopia ei
ole ollut minkään länsimaan siirtomaana, meihin ei liity kolonialistista painolastia,
Korpit kertovat.

Valmiiksi köyhä maa on kärsinyt koko alkuvuoden valtavista kulkusirkkaparvista. Maatalous
muodostaa noin 40 prosenttia Etiopian bruttokansan tuotteesta. Kaiken eteensä tulevan
kasvillisuuden syövät sirkat ovatkin saattamassa noin miljoona ihmistä välittömän ruoka-avun piiriin.

– Haluamme välittää hyvät uutiset Jeesuksesta ja olla osaltamme vahvistamassa ihmisten
aineellisen hyvinvoinnin kehitystä. Ilman konkreettista apua viesti kolmiyhteisestä Jumalasta
maailman luojana, ylläpitäjänä, lunastajana ja pyhittäjänä ei olisi uskottava.

Tavoittava työ on naapurin rakastamista

Halu kertoa iloa ja toivoa antavasta Jumalasta on luontainen reaktio. Se on syntynyt
pariskunnan oman kokemuksen kautta.

– Uskomme, että jokainen ihminen on tarkoitettu elämään Hänen yhteydessään.
Jeesus itse on sanonut: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo
muuten kuin minun kauttani” (Joh.14:6).

Etiopiassa on ollut vahva ortodoksikirkko jo 300-luvulta lähtien. Mutta mitä idemmäs
mennään, sitä vähemmän siellä on kristittyjä. Pariskunta kokee Etiopiaan lähtemisen
olevan osaltaan selittämätöntä kutsumusta ja osaltaan elämässä koettua johdatusta.
Myös paikallinen luterilainen kirkko tekee tavoittavaa työtä.

– Mutta ulkomaalaisen on helpompi saada ihmisten luottamus ohi paikallisten etnisten
ristiriitojen. Tavoittava työ on sitä, että kannustamme paikallisia rakastamaan naapureitaan
ja luomme myös itse ystävyyssuhteita paikallisiin ei-kristittyihin.

Tule kuulemaan tuoreimmat kuulumiset

Tuorein kannatussopimusperheemme kävi kertomassa työstään ja kutsumuksestaan
itäisessä Etiopiassa pääkirkon seurakuntasalissa keskiviikkona 17.6.2020.

Varkauden seurakunta solmi lähetyskannatussopimuksen Lähetysyhdistys Kylväjän
kanssa 13.12.2019. Tuki kohdistetaan tässä jutussa haastatellun perheen työlle.

Kylväjän lähetyspiiri kokoontuu kodeissa taas elokuusta alkaen. Piirissä rukoillaan,
luetaan Raamattua ja Kylväjän työntekijöiden kuulumiskirjeitä.

---

Huom. Kylväjän läheyspiiri ei kokoonnut tällä hetkellä säännöllisesti.

Jos koet halua ryhtyä rukoilemaan Korppien puolesta säännöllisesti,
tilaa heidän uutiskirjeestä Lähetysyhdistys Kylväjän kotisivuilta.

Jos haluaisit koota lähetyspiirin lähettien polesta rukoilemiseksi ja kannatuksen 
keräämiseksi, ota yhteyttä lähetyssihteeri Tuija Mäiseliin. p. 040 524 3330.

Päivitetty 16.4.2021 Kylväjän lähetyspiirin tietojen osalta.